Kyseessä on
virtuaalihevonen /
This is a sim game horse
AL REMY “When the Almighty put hoofs on the wind and a bridle on the lightning,
He called it a horse.”
» virallinen nimi Al Remy, kutsumanimeltään Riven
» syntynyt 26.09.2008 Suomessa (FI), nyt 7-vuotias
» morganori, säkäkorkeus 153cm, tummanruunikko, läsi, vsk mol. tj
» valjakkopainotteinen (taso: vaikea), karjaratsu
» omistaja Break (VRL-05810) » kasvattaja Mary / Raven Ratsutila » rekisterinumero VH05-059-1901
täytti kolme vuotta 17.02.2009 ikääntyminen satunnainen (mukautettu reaali)
► Raven Ratsutila oli minulle ennestään tuttu, sillä olin aikaisemminkin ostanut sieltä hevosia. Toisin sanoen luotin tilan omistajaan ja hänen taitoihinsa hevosenomistajana, olivathan ratsutilalta aikaisemmin ostamani hevoset olleet terveitä ja hyväluontoisia sekä juuri sopivia ranchimme töihin. Kiertelen aina silloin tällöin hevosmarkkinoita uusien hevosten toivossa ja tällä kertaa myynti-ilmoituksista eniten kiinnostusta herätti juuri Raven Ratsutilalla myynnissä oleva morganori. Kiinnostukseni morganeihin oli ns. kasvanut hevonen hevoselta, sillä rotu oli monipuolinen ja osaava. Niinpä tartuin puhelimeen ja soitan Marylle, joka kertoili Al Remysta hieman lisää ja varoitti orin olevan tavallista haastavampi tapaus. Siitä huolimatta sovimme kaupoista, sillä minua eivät tuliset orit pelottaneet; olinhan päivittäin tekemisissä tilan omien orien kanssa ja olin kyllä tottunut hyvin erilaisiin persoonallisuuksiin. Niinpä Riven tuli meille ja eipähän ori ainakaan vielä ole talliamme säpäleiksi pistänyt; päinvastoin, tutustuttamme kunnolla Rivenin kanssa, paljastuikin että ori oli oikeasti aikamoinen pehmo.
Luonnekuvaus
Sitä ei käy kieltäminen, etteikö Riven ole macho ja hyvin hallitsemisenhaluinen ori. Riven nimittäin pomottelisi erittäin mielellään ihmistä ja siitä syystä orin kanssa kaikki lähtee valtataistelusta. Ihmisen on otettava johtajanasema suorilta käsin itselleen, ilman mitään muttia, muuten Rivenin kanssa ollaan pulassa. Kyllä, ori temppuilee, uhittelee ja saattaa jopa näykkiä, mutta silloin ei auta muu kuin puraista takaisin. Kun Riven tajuaa, ettei ihminen pelkääkään häntä eikä näin ollen aio alistua Rivenin vallan alle, alkaa Rivenin luonto antaa pikkuhiljaa periksi. Ei ori loppupeleissä kovin pitkään jaksaa taistella, jos ihminen näyttää Rivenille heti alkuun kuka tässä määrää ja ketä. Rivenillä on isot luulot itsestään ja orilla on koviksen asenne, mutta kun sen kovan pinnan alle pääsee kurkistamaan ja jättää Rivenin kukkoilut sikseen, paljastuukin että Riven on oikeasti melkoinen pehmo. Suorastaan kiltti, eli toisin sanoen Riven ei missään nimessä ole ilkeä piruilija, ori vain on vähän turhan ylpeäluontoinen ja unohtaa joskus, ettei hän olekaan koko maailman valtias. Lajitovereiden kanssa Riven tulee vähän paremmin toimeen, mutta pieniä kahinoita syntyy silloin kun joku yrittää uhmata Rivenin arvoasemaa. Yleensä orit kuitenkin osaavat leikkiä tätä nykyä jo kiltisti keskenään.
Riven osaa olla öykkäri, mutta suurin osa orin tempuista on pelkkää esitystä ja turhaa uhittelua vailla todellisia tekoja. Esimerkiksi laitumelta haettaessa Riven tulee vastaan korvat niskaa vasten liimaantuneina, mutta tosiasiassa ori ei sitten tee mitään ja ne korvatkin höristyvät heti kun Riveniä lähtee taluttamaan. Taluttaessa Riven on yleensä kunnolla, mutta karsinassa sitten... Riven on valtavan reviiritietoinen ja tarkka siitä, kuka hänen karsinassaan käy. Esimerkiksi aamuisin, rehujenjaon aikaan, ori on karsinan ovella korvat luimussa vastassa ja yrittää suurinpiirtein tunkea syliin, repien röyhkeästi heiniä ihmisen sylistä. Pari kertaa on Rivenille pitänyt tästä ihan suuttua, orin kanssa kun ei pelkkä tiukka äänensävy aina tehoa. Miehet eivät etenkään siedä Rivenin röyhkeyttä ja ori yleensä saa napakan osuman paalinarusta ryntäilleen heti, jos se vain yrittääkin käydä päälle. Saattaa kuulostaa pahalta, mutta se on Rivenin kanssa keino joka tehoaa, eikä ori siitä säry, päinvastoin. Kyllä Riven on pikkuhiljaa alkanut tavoille oppia ja harjatessakin, kun orin sitoo vain tiukasti kiinni, ei ole enää hoitajalla hätiä mitiä. Mitä tutumpi ihminen Rivenille on, sitä paremmin ori käyttäytyy, ei Riven mikään hirviö ole. Harjatessa ori on jo ihan nätisti ja ne kaviotkin nousevat pelkästä "nosta"-pyynnöstä. Varustaessakin Riven on kunnolla hienoista päänkohottelua suitsittaessa lukuunottamatta. Riven on tosiaan oikeasti ihan mukava tapaus, orilta vain puuttuvat käytöstavat välillä ihan kokonaan. Muut hoitotoimenpiteet - kuten kengittäminen ja peseminen - sujuvat vaivattomasti, eläinlääkäriä Riven on tosin sitten pahimmillaan potkaissut. Ei Riven helppo tapaus ole missään nimessä, mutta kyllä ukon kanssa toimeen tulee ja tosiaan, ori on tutun ihmisen käsissä välillä kuin aivan toinen hevonen. Sitä ei uskoisi ellei itse näkisi.
Ratsuna Riven on yllättävän herkkä suustaan ja siitä syystä ori onkin helppo hallita selästä käsin. Riven yrittää usein alussa olla kovaa poikaa, mutta kuolaimista vähän nykäistessä ori on kuin sulaa vahaa. Toisaalta ori ei siedä liian kovakouraisiakaan otteita, Riven vaatii kevyen ohjasotteen. Suusta kiskomisella ei saavuta mitään, sillä saa vain Rivenin vauhkoksi, kun kuolaimet satuttavat orin suuta. Siitä syystä ori kaipaa osaavan ratsastajan, joka ei roiku ohjissa vaan osaa tosiaankin ratsastaa kunnolla. Riven on nimittäin tosiaan helppo hallita selästä, ori ei kaahota vaan jopa kuuntelee ihmistä. Riven on maasto- ja liikennevarma, säikkyminen ei kuulu orin tapoihin. Joet ylittyvät vaivattomasti, sillä ori ei epäröi kastella itseään vedessäkään. Pysyy reippaammassakin tahdissa hyvin hallinnassa. Yleensä joko minä tai joku nuoremmista cowboyista, esimerkiksi Jake tai Matt, huolehtivat Rivenin liikutuksesta maastossa ihan siitä syystä, että ori tarvitsee tosiaan sellaisen ratsastajan, joka tietää olla käyttämättä ohjia liian rajusti hyväkseen. Rivenille kun viesti menee perille paljon, paljon vähemmälläkin. Toimii myös karjanajossa, sillä paimentaminen sopii tämän orin luonnolle paremmin kuin hyvin. Kärryjen edessä Riven on aivan yhtä herkkä suustaan ja ihan yhtä helppo myös hallita. Ajaessa Riven kuitenkin löytää sopivan tahdin nopeammin ja pystyy rytmittämään askeleensa, mistä syystä ori liikkuukin tasaisemmin. Riven selvästi keskittyy ja malttaa kuunnella, ori onkin varsin komea näky kärryjen edessä. Orilla on hienot liikkeet ja ne on huomattu myös kilpakentillä. Kilpailuissa Riven saattaa höyrytä kentän ulkopuolella ja saada hoitajansa hermoromahduksen partaalle, mutta kentällä ori keskittyy satakymmenenprosenttisesti, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Riven tekee selvästi parhaansa ja enempäähän me emme voi pyytääkään. Kuljetuskoppiin Riven nousee vauhdikkaasti kuin myös poistuukin sieltä rytinällä, että siihen kannattaa varautua jo ennalta.
Rivenin isä, Aramis †, oli 156 senttinen tummanpunaruunikko morganori. Alunperin Yhdysvalloista kotoisin ollut Ara oli luonteeltaan hivenen orimainen, mutta pohjimmiltaan ystävällinen. Ara ei oikein osannut luottaa vieraisiin ja ori niskuroi herkästi eri tilanteissa, mutta osaavan ihmisen käsiin Ara sopi mainiosti. Valjakkopainotteinen Ara kilpaili runsaasti koulu- ja esteratsastuksen puolella, menestyen molemmissa lajeissa hienosti. Ara menestyi myös näyttelyissä; komea ja hyvärakenteinen ori saavutti mm. irtoSERT-maininnan. Jälkikasvua Aralta jäi maailmaan kuitenkin vain muutama harva yksilö, itseasiassa vain tämä Riven ja Rivenin täysiveli I Am Ran.
Rivenin emä, Remember Me †, oli 149 senttinen ruunikko morgantamma. Myös Berry oli alunperin kotoisin Yhdysvalloista. Kaunisrakenteinen tamma oli kuitenkin luonteeltaan kaikkea muuta kuin helppo; tamma oli herkkä stressaantumaan ja talliväki kuvasikin neitiä usein uusavuttomaksi. Berryssä yhdistyivät erikoisella tavalla sekä laiskuus että arkuus, kun taas jossain tilanteissa tamma onnistui yllättämään reippaudellaan. Berrystä olikin yleisesti ottaen hyvin vaikea ottaa mitään selvää. Valjakkopainotteinen tamma oli kuitenkin lahjakas kilparatsu; Berry menestyi niin este-, maastoeste- kuin kouluratsastuksenkin saralla, valjakkoajosta puhumattakaan.
